Ketoosin oireita ja mieliteon tunnistamista

Mielenkiintoista. Mahdankohan olla ketoosissa?

Suussa on jo muutaman viime päivän ajan ollut tympeä metallinen maku, joka ei ole häipynyt edes hampaita harjaamalla tai purkkaa jauhamalla. Eilen illalla iski sitten päänsärky, joka jatkui vielä tänään aamulla. En ole harrastanut mitään päänsärkyä aiheuttavaa (= ryypännyt), joten kenties tämä päänsärky on hiilareiden vieroitusoire.

Tänään sitten hävisi ruokahalu. En ole syönyt vielä tänään mitään, ja tätä kirjoittaessa (kello 15) minulla on nälkä - mahassa on ontto tunne ja se murisee - mutta ruokaa ei silti tee mieli. Ja yleensä meikäläisen tekee mieli syödä tai napostella, vaikka ei olisi nälkäkään. Napostelun- ja pureskelunhimoni on yleensä sitä luokkaa, että minun tekee vatsataudissakin mieli syödä jotain ihan vaan jauhamisen ilosta! Tällä hetkellä oloni on ihanan vapautunut, kun ei koko ajan tarvitse ajatella ruokaa.


Tämä tunne on minulla ollut aikaisemminkin, kun olen ollut ketoosissa. Voin sanoa, että se on ollut varsin opettavainen, suorastaan silmät aukaiseva kokemus, koska olen oppinut erottamaan oikean nälän mieliteosta! Nälkää ja mielitekoa ei ole aina helppoa erottaa toisistaan. Itse olen aikoinani montakin kertaa luullut pelkkää mielitekoa oikeaksi näläksi, minkä seurauksena olen syönyt liikaa. Erityisesti liika hiilihydraattien syöminen sotkee nälänhallinnan: hiilareiden aiheuttaman verensokeripiikin jälkeen verensokeri laskee nopeasti, mikä saa aikaan mieliteon, joka on joskus niin kova, että se tuntuu kiljuvalta sudennälältä. Sitten juostaan jääkaapille, vaikka oikeasti keho ei tarvitse enempää energiaa.

Kun mieliteot häipyvät, oppii huomaamaan, miltä oikea nälkä tuntuu. (Olin kerran 10 tuntia syömättä kiireisen päivän takia. Onneksi oli ketoosi päällä.) Tämän eron huomaaminen on opettanut minut kuuntelemaan kehoni tuntemuksia. Osaan arvioida, milloin minulla on oikeasti nälkä, niin että kannattaa syödä, ja milloin kyseessä on vain mieliteko, jota kannattaa vastustaa.

Mutta nyt takaisin tämän päivän ongelmaan. Jos tämä on ketoosia, niin kyseessä on ihan vahinkoketoosi. En pyrkinyt ketoosiin, koska aikaisempien ketoosikokeilujen perusteella tiedän, että ketoosissa ollessani stressaan ihan liikaa sen säilyttämisestä ja alan laskea, kytätä ja rajoittaa syömisiäni.

Söin eilen perunaa ja edellispäivänä hiukan nuudeleita... Joten mistä ketoosi? Kenties ihan vain rasvan läträyksestä? Olen nimittäin viime aikoina reippaasti lisännyt rasvan käyttöä, varsinkin eläinrasvan, koska olen huomannut, että oloni on sitä hoikempi, mitä enemmän vedän rasvaa naamariin. Toisaalta, perunan ja nuudeleiden syömisestä huolimatta hiilarini taitavat jäädä aika alas. En laske, mutta veikkaan että 50g:n tuntumassa ollaan.

Nyt en tiedä, mitä tämän vahinkoketoosin kanssa pitäisi tehdä. Ei kai mitään. Ollaan sitten ketoosissa ja nautitaan siitä vapauttavasta tunteesta, että ei tee mieli napostella mitään.